sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Kahden lakkakalenterin up and down fiilikset, luukut 6-11

On ollut jotain kivaa ja joitain pettymyksiä. Olen yrittänyt järkeillä, että näin sen kuuluu ollakin, koska makuja on niin monenlaisia ja varmasti joku aina miellyttää jotakin. Nyt vaan sattui joillekin peräkkäisille päiville sen verran pettymyksiä, että vannoin jo tekeväni itse itselleni ensi vuonna kalenterin. Onneksi tänään Ciaté pelasti fiiliksen.


Tässä kalenterin muoto ei ole ihan loppuun asti mietitty. Se on pidettävä levällään pöydällä, tai lakkalaatikot alkavat tippua jos uskaltautuu laittamaan sen pystyasentoon. Mielestäni joulukalenterin tulee olla pystyasennossa ja näkyä näin joulunaluskautena. Onhan se niin kovin nättikin, että mielellään pitäisi näkyvillä. Se on kiva, kun jokaisen boksin takana on teksti.

Viikkoanti näytti tällaiselta, päivät nousevassa järjestyksessä vasemmalta oikealle.


Ensimmäinen lakka Lucky 7 oli OMG-fiiliksillä. Ylikirkas koralli. Luulen, ettei tälle ole käyttöä.
Sitten tuli pullollinen glitteriä. En ole koskaan ollut sekaväristen glitterien ystävä. Punaista, vihreää ja kultaa. Toki kannattaisi kokeilla, jos mieli muuttuisi.
Kolmas taas on kauniin kirkas sininen, mutta jos kaipan kirkaan sinistä, turvaudun A Englandin Spirits of the Moorsiin. 
Neljäs oli keratiinia sisältävä hoitolakka. Se on mieleinen. Tosin täytyy googlettaa inci, ettei sisällä formaldehydiä tai sen vapauttajia. Hauska idea laittaa mitta pulloon, jolla seurata kynnen kasvua, mutta aika vaikea käyttää-yritetty on :) 
Sininen glitter olikin aika veikeän näköinen. Kiiltelee eri sävyissä ja varmaankin näistä on tehtävä lumihiutalekynnet. Se myös pelasti sinisen cremelakan käyttötarkoituksen, koska se tuntuu luonnolliselta parilta.
Tänään sitten ihana metallinen vihreä. Pelastusten pelastus. Ihastuttavaa.


Loppujen lopuksi ei ehkä niin huono viikko ollutkaan. Muutama pettymys pääsi päälle ja pessimismi tuli kehiin.

Sitten Boulevard de Beaute:


Käytännöllinen kuutiomuoto, joka pysyy tukevasti pöydällä. Edes kissat eivät ole nähneet tarpeelliseksi heittää tätä lipaston päältä lattialle. Saavutus sekin ;) Miinusta vain siitä että minilakkoja saa repiä tosissaan sisuksen muoveista irti.


En saanut värejä millään kuvattua ihan vastaaviksi.
Ekasta pullosta iloitsin ensin. Kullan persikkaa, hieman metallisävyä. Se vain ei sitten näyttänytkään niin kivalle swatchattuna. 
Toinen näytti aluksi kivalle lilalle, mutta paljastui enemmän sinisävyiseksi swatchissa. En ole sinisten ylin ystävä. tukka on nyt porkkanan värinen ja sininen ei oikein sovi, mutta ainahan ei siitä kannata välittää. 
Kolmannesta pullosta olin että plääh. Ruskeaa... Yllätys tulikin swatchatessa, jolloin paljastui syvä, kirsikkaan vivahtava sävy. On kokeiltava.
Neljäs oli todellinen pettymys. Kakanruskea. Oikeasti. Vähän tummempi tai vaaleampi, niin olisi ihan jees mutta tämä-ei kiitos.
Viides oli hieman metallinen vadelma. Pidän vadelmasta huulilla, mutta en kynsillä.
Kuudes-vadelmafuchsia creme ei vaan innostanut.
Loppujen lopuksi tumman ruskeasta muodostui kiinnostavin sävy.

Lopuksi toinen kissoistani käytti kuvaustilaisuuden taas hyödykseen. Se on laatikoiden ylin ystävä ja sillä on aina joku oma pahvilaatikko nurkassa. Se ei kuitenkaan koskaan jätä käyttämättä laatikkotilaisuuksia hyödykseen. 


Tässä siis Hemmo, joka on poikakissa ja tuli minulle Helmi-nimisenä :) Nimi meni vaihtoon. Hemmo on näistä kahdesta se aktiivisempi, joka on aina ja kaikkialla.

Tällaisia fiiliksiä siis näiden kaletereiden kanssa. Pää pystyyn ja huomenna saa taas ihmetellä mitä luukuista paljastuu.





Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi <3